Lukijat

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kom på besök hos mig - Tule kylään!

"Tukholmassa on vaikeinta koko maailmassa saada asuntoa", kertoo maantietoa toisena aineenaan opiskeleva kämppikseni. Hyvin useasti meiltä tiedustellaan, aiommeko vuokrata suurempaa asuntoa taikka ostaa peräti oman lähitulevaisuudessa. Emme. Koska se on ihan yhtä todennäköistä kuin voittaa isosti lotossa. Ja minulla ei ole arpaonnea. Olin jossakin ison kiven alla mutustamassa nallekarkkejakin, kun jaettiin ulkoista loistokkuutta halukkaille.

Asumme siis kaksiossa. Emme kärsi tilanpuutteesta muulloin, kuin majoittaessamme yökyläläisiä. Silloin on mahdotonta, että kaikki saisivat levollisen yöunen taikka tilaisuuden pieraista peiton alla. Se on muuten kuvottavaa kaivautua sellaisen peiton uumeniin nukkumaan, jonka kuitujen välissä vaeltelee flatus.

Tässä on olohuoneemme. Se toimii myös meidän vanhempien makuusoppena, vierashuoneena sekä atk-pisteenä.



Se on a h d a s, mutta se toimii. Yleensä tässä tilassa on vielä puolet lastenhuoneen sisällöstä rivastettu pitkin parkettia, joten koiruleilla on välillä haasteellista löytää sitä "omaa soppeaan" tuolta ahtaudesta.



Lahjoitimme lapsille omaan yksityiskäyttöön huushollimme ainoan makuuhuoneen. Kuvittelimme yöuniemme laadun (ja keston) parantuvan ja pidentyvät siten, vaan eipä se ihan vielä sillä ollutkaan selvä.


Ennen kaikki tuo kuvassa näkyvä ja näkymätön sälä oli osa olohuoneemme "sisustusta", että kyllä tämä lienee harmonisempi vaihtoehto näin - yöunista viis!


Keittiö on kodin sydän. Pöh, ei ole! Se on kodin viihdekeskus: pojat tönöttävät pöydän päädyssä katsomassa TiipiTaapeja koneelta, ajavat pikkuautoilla, askartelevat ja uittavat joko käsiään taikka niitä pikkuautoja koirien vesikipossa. Mamma vihaa ruoanlaittoa, käsintiskausta sekä pinttyneiden puurotahrojen kuuraamista sienellä irti tapetista - vaan sellaista tuolla ahtaassa sopessa joutuu mamma puuhaamaan!

Kuvassa näette 28 vuotta vanhan astianpesukoneemme laitteistoa. Kone ei käy sähköllä, vaan suklaalla sekä kahvilla. Kumihanskat kädessä...


Ja tässä "tasoja", joilla valmistaa ruokaa nelihenkiselle perheelle...


Onni on siellä, missä perhe on. Oli se sitten ahdas taikka tilava paikka. Tervetuloa toistekin kylään!

Puss!

6 kommenttia:

  1. Moi!
    Sulle olis haaste mun blogissa:
    http://elamastajamuustakin.blogspot.fi/2015/03/the-liebster-award.html

    VastaaPoista
  2. Tackar! Minä tartun haasteeseen! :)

    VastaaPoista
  3. kiva bloki sinulla .
    millaisia kumikäsineitä käytät tiskatessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vain! Kiva, kun myös kommentoit! :)

      Ps. Sellasia, joissa ei ole sitä ihme jauhoa siellä sisuksissa, joka hiostuttaa... Eli, en niitä keltaisia. Vaan vihreitä! :)

      Poista
    2. oletko kokeillu vileda kumikäsineitä ,ne ei hiosta

      Poista

Jätä kommentti valitsemalla valikosta "nimetön" ja kirjoita viestisi kommenttikenttään! Tack och puss!