Sinun lomasi on minun arkeni - vierailuketin abc!

Törmäsin mielenkiintoiseen keskusteluun, joka käytiin eri puolilla maailmaa asuvien ulkosuomalaisten kesken. Lukiessani sitä en voinut välttyä nyökyttämästä päätäni saman allekirjoittavana taikka naureskelemasta vatsa väärässä kauhukokemuksille, joista onneksi suurin osa (likipitäen siis kaikki) oli aivan minulle absurdeja.

Edit. Olen koonnut tekstini käydyn keskustelun pohjalta, eli vastaisuudessakin ystävät ja rakkaat - tervetuloa kylään! :)

Kyse oli vierailijoista. Eli heistä kaikista, jotka ovat vuosien varrella ulkosuomalaisen isäntäperheen luona joko aiheuttaneet ihastusta, taikka vihastusta. Yleisesti ottaen vieraathan ovat iloinen ja odotettu piristysruiske elämään kaukana perheestä ja ystävistä, mutta pahimmillaan suoranainen kärsimys. Tästä innostuneena ajattelin antaa hieman perspektiiviä siihen, millaista on olla se "ulkomaanihme".

Kardinaalivirhe on ajatella, että ulkomailla asuvat tuttavat elävät loputonta viikonloppua. Ei. He käyvät töissä, vievät ja hakevat lapsensa koulusta, asioivat pankissa vieraalla kielellä tulkin avulla ja ajavat vasemmanpuoleista kaistaa kaikkien muiden turvallisuutta uhmaten. Kuten myös prinsessat piereskelevät niin ulkosuomalaiset elävät hektistä arkeaan. Arki on arkea Suomen ulkopuolellakin.

Tästä johtuen on toinen kardinaalivirhe olettaa, että vierailusta ei olisi mitään vaivaa. Siitä nimittäin on aina, mutta vierailut ovat yleensä puolin ja toisin voimaannuttavia. Täytyy vain muistaa, että ajoittamalla omien lomiensa puitteisiin ei mene aina yksiin isäntäperheen lomiin. Siksi viikonloppu on sopivan pituinen vierailu, jotta kaikki osapuolet kokevat asian mielekkäänä.

Läheskään aina vieraita ei kuitenkaan pysty majoittamaan kodissaan, joten kannattaa tutustua vierailukaupungin hotelli- ja kylpylätarjontaan. Se on vaivattominta kaikille, ja se mahdollistaa pidemmänkin vierailun: jokaisella perheellä on kuitenkin omat rutiininsa, jotka pyörivät päivästä toiseen. On ihanaa vieraana kokea vapaus mennä ja tulla oman aikataulunsa mukaan, ja isännille ja emännille vaivatonta, koska kestitsemisen sijaan voi vain nauttia vieraidensa seurasta.

Keskustelussa keskiöön nousi toive, lähinnä ehdoton sellainen, että vieraat vastaisivat itse ruokakustannuksistaan. Osa odottaa salmiakkia ja suklaata tuliaisina, osa taas tarjottua illallista kiitokseksi. Kuten mökkietiketin kirjoittamattomissa säännöissä, niin myös tässä pätee se, että tyhjin käsin on hieman tökeröä saapua. Isäntäperhe tarjoaa ilmaisen majoituksen ja usein kestityksen, joten vastavuoroisuuden periaate on hyvä pitää mielessä.

Matkaan ei kannata lähteä koskaan suunnitelmat avoimena, ja odottaa jännittäviä elämyksiä toisten laatimana. Voi vain ajatella, miten paljon vieraita vuodessa he majoittavat luonaan - ja mikäli jokaiselle tulee laatia nähtävyyksiä ja sirkushuveja, se koituu stressiksi. Siksi kannattaa tietää, mitä matkaltaan haluaa ja kiertää paikkoja omaan aikatauluunsa sopivasti. Eikä myöskään olettaa, että isäntäperhe jaksaa kiertää samoja nähtävyyksiä mukanasi - sillä he ovat todennäköisesti kiertäneet ne jo lukemattomia kertoja.

Vieraat ovat erittäin tervetulleita monien luokse, kunhan vain vieraat muistavat osallistua kotiaskareisiin aktiivisesti. Kokkaus, tiskaus sekä roskapussien vieminen kuuluu myös vieraille. Kannattaa miettiä, mikä itsestä tuntuisi mukavalta vastaavassa tilanteessa.

Lähtiessä kannattaa muistaa kiitoksien ja taksirahojen lisäksi osoittaa kutsu vastavierailulle. Harmia aiheuttaa yleensä vain se, että sopivaa ajankohtaa ei tahdo löytyä. Yleensä syyksi paljastuu oma mökkivuoro taikka kesäloman ajankohta. Tästä aasinsiltana pääseekin siihen, että aivan samalla tavalla ulkosuomalaiset tuttavasi ovat valmiit majoittamaan sinut vapaidensa aikana - ole myös itse valmis samaan!

Puss och kram! :)